Mitä hyötyä digitalisaatiosta on? (osa 3)

| 3.4.2017

[OSA 3] Kahdessa ensimmäisessä osassa ihmettelin digitalisaation hyötyjä ihmisen perustarpeiden, tasa-arvon sekä liiketoiminnan näkökulmasta. Tässä viimeisessä osassa on tarkoitus katsastaa esimerkkien kautta, miten maapallo ja luonto voivat hyötyä digitalisaatiosta. Esimerkeiksi valikoituivat luonnonresurssien säästäminen, luonnonsuojelu sekä maatalouden tehostaminen.
Osa 1 löytyy täältä.
Osa 2 löytyy täältä.

 

Luonnonresurssien säästäminen

 

Ensimmäinen esimerkki digitalisaation mahdollistamasta luonnonresurssien säästämisestä on suomalaisille tuskallisenkin läheltä nähty paperin kulutuksen lasku. Ensin sanoma- ja aikakausilehtien kulutus lähti laskuun, sitten sähköisen asioinnin lisääntyessä paperin kulutus väheni entisestään ja nyt alkaa sähköisiä kassakuittejakin olla saatavilla. Pylly on edelleen hankala pyyhkiä iPadilla, mutta varsinkin paino- ja kirjoituspaperien osalta muutos on ollut huomattava. Maailmanlaajuisesti kokonaiskulutus ei ole vielä lähtenyt laskuun, sillä etenkin Aasiassa kulutus on kasvanut edelleen, mutta USA ja Eurooppa näyttävät tietä muulle maailmalle.

 

kaavio paperin kulutuksen kehityksestä maailmassa

Lähde: Metsäteollisuus1

 

Toinen hyvinkin arkinen esimerkki on etätyön lisääntyminen ja sitä kautta liikenteen päästöjen vähentäminen. Verkkoneuvotteluita ja muita digitaalisia välineitä hyödyntämällä voidaan osa työ- ja liikematkoista hoitaa ilman paikan päälle matkustamista. Suomen ympäristökeskuksen mukaan on arvioitu, että etätyöskentely voisi vähentää työmatkaliikenteestä aiheutuvia kasvihuonepäästöjä jopa seitsemällä prosentilla2.

World Economic Forumin raportin mukaan teollisuuden digitalisaatiohankkeista on nähtävissä yhteiskunnallisia vaikutuksia, joiden hyötypotentiaali on jopa suurempi kuin mitä ne tuottavat teollisuudelle3. Eräs tärkeimmistä yhteiskunnallisista vaikutuksista on raportin mukaan nimenomaan ympäristön kestävä kehitys.

 

Luonnonsuojelu

 

Vähän toisesta kulmasta asiaa katsoessa voi nähdä digitalisaation tuovan keinoja myös aktiiviseen luonnonsuojeluun. Esimerkiksi sensori- ja tiedonsiirtoteknologioiden kehittyminen mahdollistaa erilaisten asioiden tarkemman ja kustannustehokkaamman mittaamisen. Kerätty data voidaan muuttaa edelleen informaatioksi ja sitä kautta päätöksenteon tueksi. Luonnonsuojeluun liittyviä päätöksiä voidaan näin ollen tehdä aiempaa parempaan tietoon perustuen.

Teknologiaa voidaan hyödyntää joukkoistamisen kautta erilaisten havaintojen tai tunnistamisten tekemiseen, näistä esimerkkeinä BeeWatch ja Snapshot Serengeti, joissa helpotetaan tutkimus- ja luonnonsuojelutyötä innokkaiden vapaaehtoisten avulla. Myös laittomuuksien estämisessä voidaan käyttää teknologiaa hyväksi, esimerkkeinä vaikkapa laittomien hakkuiden tai salametsästyksen havaitseminen kameroiden, lennokkien, GPS-sirujen tai satelliittien avulla4.

 

kuvakaappaus Snapshot Serengeti -sivulta

Kuvakaappaus Snapshot Serengeti -sivulta

 

Maatalous

 

Etenkin kehitysmaissa maatalouden käytäntöjen kehitystä on hidastanut tiedonkulun katkonaisuus. Tieto parannetuista siemenlaaduista, ravinteiden hallinnasta tai tuholaistorjuntamenetelmistä ei ole välttämättä saavuttanut maanviljelijöitä, jolloin viljelymaata ei ole kyetty hyödyntämään niin tehokkaasti kuin se olisi mahdollista. Nykyään sellaiset organisaatiot kuten Digital Green, the Grameen Foundation ja TechnoServe tuottavat Etelä-Aasian, Latinalaisen Amerikan ja Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden maanviljelijöille tietoa digitaalisia teknologioita hyödyntäen huomattavasti perinteisiä menetelmiä tehokkaammin.5

Lopuksi, ruoan toimitusketjuja digitaalisten teknologioiden avulla tehostamalla ollaan myös pystytty parantamaan ruoan turvallisuutta, mikä sinänsä ei liene itsessään luontoa hyödyttävä asia, mutta ihmisen kannalta silti merkityksellinen.5

 

Lorun loppu

 

Kolmesta osasta huolimatta tämä blogisarja jäi pintaraapaisuksi digitalisaation hyödyistä. Esimerkkien kautta kuitenkin saa kuvaa kuinka laajalti digitalisaatio vaikuttaa meidän jokaisen elämään, riippumatta omasta suhteesta siihen. Kuten alussa totesin, haittapuolia löytyy hyötyjen ohella, varsinkin kun elämme murrosvaihetta, mutta niitä on vain ammuttava alas ja jatkettava eteenpäin. Perääntyminen ei ole vaihtoehto.

 

Lähteet:

  1. Metsäteollisuus (2017): Paperin ja kartongin kulutus maailmassa alueittain
  2. Suomen ympäristökeskus (2014): Etätyö vähentää liikenteen ruuhkahuippuja ja ympäristökuormitusta
  3. World Economic Forum (2016): Digital Transformation of Industries
  4. Koen Arts, René van der Wal, William M. Adams (2015): Digital technology and the conservation of nature
  5. World Bank Group (2016): Digital Dividents
Simo Kari

Simo Kari

Pääpahis

• Savolais-hämäläinen introvertti, eli kiero, hidas ja umpimielinen. Melko toimiva yhdistelmä.
• Käytännön digitalisaation konkari; tavalla tai toisella jo yli 20 vuotta ruohonjuuritason muutoksessa puurtamassa.
• Osaamista on kertynyt varsinkin näistä aihealueista: IT, markkinointi ja projektinhallinta.
• Innokas penkkiurheilija ja tavallaan innokas kuntoilija.

Share This